Olisi ehkä turhaa kertoa mitä aiheita meinaan käsitellä blogissani koska kuitenkin ajaudun puhumaan jostain aivan muusta mistä ensin jalosti päätän. Kuten vaikkapa miehestä joka hakkasi itsensä ulos lumeen jääneestä railosta paskasta tehdyllä taltalla. (Näen että tämä alkaa hyvin. Jätän teidät myös miettimään oliko paskatalttamies se alkuperäinen aihe jota aiottiin käsitellä, vai se johon ajatukset kenties voisivat harhailla.)
Joka tapauksessa lienee hyödyllistä kertoa hivenen itsestäni. Olen tällä hetkellä Oulussa vaikuttava poikkitaide-eläjä. Taiteen vastapainoksi hakkaan ystäviäni miekalla (Ei bofferi, tämä on minulle tärkeää!) perjantaisin saaden toki itsekin osani.
Syy blogin pitämiseen on se etten jaksa aina valittaa facebookissa. Mitä ilmeisimmin jotkut ihmiset saavat ronkumisestani jotain irti mutta kaikkien päivää ei ehkä piristä viidestoista ahdistus- ja ylianalysointipostaus. Pyrin siirtämään sen kaltaisen "filosofoinnin" tänne, aika näyttää missä määrin onnistun. Luultavasti kötisen myös miekkailusta, elävöitystapahtumahommista ja siitä millaista on olla eri taide- ja muissa lokeroissa ihmisenä joka on aspergeri ja sukupuoleltaan peruna tahi virranjakajan kansi. Toisaalta en tiedä millaista olisi olla toisenlaisena vastaavissa hommissa koska en ole koskaan kokeillut olemista kenenäkään muuna.
Toistaiseksi kommenttiosio on käytössä mutta minä sanon jo tässä vaiheessa että tulen olemaan todella laiska moderoimaan sitä ja saatankin laittaa sen pian suosiolla siksi pois. Jos teillä on jotakin oikein debattia herättävää asiaa, toivon että ette sano mitään tarpeetonta. Tällä tarkoitan sitä että esimerkiksi nyt sukupuolesta puhuttaessa joka ikisessä keskustelussa käydään suunnilleen samat argumentit läpi. Ei siitä ole mitään hyötyä kenellekään, tekin saatte helpommin vain peräpukamia ja vatsahaavan. Eri mieltä saa olla mutta miettikää onko joku jossain sanonut jo sen mikä teillä on mielessänne. Kuten vaikkapa taisteluhelikopteriargumentin.
Niin ja mistäkö näin omituinen nimi blogille?
Mummulassa oli aikoinaan lasna ollessani satukirja nimeltä Saapasjalkakissan kertomuksia. (Aivan hyytävä opus kerrassaan, päitä putoili enemmän kuin Game of Thronesissa mitään ulokkeita yhteensä mutta siitä toiste.) Saapasjalkakissan kertomuksien takakannessa oli listattu muita saman painotalon lastenkirjoja joista viimeinen oli Häijy leikkitykki. Olisin aina halunnut lukea sen ja saada kirjan itselleni mutten saanut. Toisinaan leikin sinisellä Duplokanuunalla kaikenasteisia selkkauksia joita häijyn leikkitykin toimista olisi voinut aiheutua. Kuitenkaan en mieltänyt sitä aivan diktaattorimaisen ilkeäksi vaan lähinnä joksikin kepposmaakariksi jonka viimeisin veto menee yli ja sille kostetaan jollakin tuomasveturimaisella tavalla.
Havaitsen ajatusten sirontaa, paras lopettaa tältä erää tähän.
Oliko olemassa duplokanuunoita? :o
VastaaPoistaMeillä oli ainakin Duplo- sirkusetti jossa oli semmoinen kanuuna johon kuului kaksi kypäräpäistä klovnia jotka saattoi ampua sieltä kanuunasta niin että ne lensivät. Siellä kanuunan sisällä oli jaloille paikat ja jousi joka vapautti ne ilmaan.
VastaaPoista